2.1.2014

Hey birdy!

Ne hetket, kun näet linnun, jota et odottaisi näkeväsi villinä luonnossa, tai joka näyttää muuten vain erikoiselta tai jännittävältä. Koetat kaivaa kameraasi repustasi mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin niin, ettet pelottaisi lintua tiehensä. Lintu on yhä paikallaan ja koetat napata kuvan vikkelästi. Tuloksena tärähtäneitä, ylivalottuneita ja suttuisia kuvia. Mutta se innostus! Erityisesti ylärivin oikeanpuoleisen kuvan papukaija synnytti minussa ja Kerikerissä kanssani hengailleessa ranessa lähes hysteerisen innostusreaktion. Me nähtiin papukaija!

Myös kuningaskalastajan bongaaminen aiheutti innostuneita hihkaisuja. En edes odottanut näkeväni kuningaskalastajaa täällä, mutta minulla on ollut onnea jo kahdesti! Ensimmäisellä kerralla tuijotin lintua epäuskoisena pitkän aikaa epäillen, että no eikä varmasti ole sentään kuningaskalastaja, mutta kyllä se oli!

    
Kuningaskalastaja 
Valkokurkkurosella




















Alla olevassa vasemmassa kuvassa komeileva ylipukeutuneelta toripululta näyttävä Kaliforniantupsuviiriäinen ei ollut entuudestaan tuttu, mutta tuli tutuksi Kerikerissä asuessani. Vieruskaveri Tui sen sijaan olikin taas sarjassa "linnut, jotka haluan Uudessa-Seelannissa bongata". Tuin laulu on hyvin, hyvin omalaatuinen ja kovaääninen, joten näitä kavereita on helppo bongata jos vain kuulo pelaa. Valitettavasti kuvani ei anna oikeutta Tuin erikoiselle valkoiselle pallokaulurille. Ehti kääntyä ennen kuin sain napattua kuvan.

  
Kaliforniantupsuviiriäinen
Tui



















Mustajoutsen aiheutti minulle melkoisen "mitä täällä tapahtuu?!" -hetken. Tuon valtavan hämmästyksen sävyttämän ensikohtaamisen jälkeen mustajoutsenesta tulikin tavanomainen osa urbaania maisemaa. Niin tavanomainen, että Taupossa oli mustajoutsenia ihan riesaksi asti. Taupossa mustajoutsen on luokiteltu lähinnä tuhoeläimeksi.

Ja sitten tuo reppana Kiivi. Saa nähdä, saanko napattua tuon autenttisempaa kuvaa tuosta lähes kokonaan kadonneesta linnusta.

Mustajoutsen
Kiivi



















Pohjoissaarella hengailee siis muun muassa tällaisia kavereita. Nyt on aika bongailla Eteläsaaren siivekkäitä! Löysin jo ylipukeutuneita toripuluja myös Abel Tasmanin kansallispuistosta.

4 kommenttia:

  1. Yllättävän hyviä kuvia kun kyseessä ovat linnut. Hienoa olisi niitä livenäkin nähdä. Bongaus-onnea myös jatkossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jonkunlaisen pingviinin ja albatrossin kun saisin bongattua niin olisin todella iloinen!

      Poista
  2. Oi, tulin pitkästä aikaa blogiisi. Mahtavia nämä linnut, oon niin kateellinen! Ja en vaan pääse yli noista maisemista, sun kuvista, väreistä, keleistä... mä oon niin valmis tulee sinne kans!

    Minusta on hienoa, että olet avannut myös arkeasi; kasettinauhurin elämääkin. Oletko muuten itse tavannut suomalaisia? Vielä haluaisin lisää kuulla siitä kun saat työn, tapahtuuko se äkkiä, onko jotain sääntöjä, että kauanko sitä pitää tehdä ja lisää kuvia siitä kun paiskit duunia niska limassa sen sijaan, että nautit elämästä ja käpöttelet tiirailemassa lintuja tai aaltoja ;D

    Oi Essi ♥

    Terkut Tampereelta!
    -Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emmi, mahtavaa kuulla susta!

      En osaa puhua muiden puolesta, mutta omalla kohdalla toiden saanti on tapahtunut seka yllattaen ja lyhyella varoitusajalla (parhaana esimerkkina se tunnin varoitusaika) etta myos melko spontaanisti (onneni koettaminen purjeveneen kierroksella).

      Kaksi kertaa olen hakenut toita tyopaikkailmoituksen kautta ja molemmilla kerroilla on tarpannut. Tama hostellin vastaanottovirkailijan tyo nyt viimeisimpana tipahti taskuun kaksi tuntia CVn ja tyohakemuksen lahettamisen jalkeen.

      Toki toiden etsimisesta ja saannista voi luoda itselleen hankalan ja aikaavievan projektin taalla(kin!). Kausityota hedelmien ja marjojen parissa on helppo saada, mutta jos haluaa vaikkapa ihan "vain" kahvilaan tai ravintolaan toihin niin ilman aikaisempaa kokemusta toiden saanti voi olla erittain vaikeaa.

      Lyhyesti sanottuna tyolomalaiset ovat alimmista alinta kastia tyomarkkinoilla. Surkuhupaisaa kylla, silla ilman maahan tulvivia tyolomalaisia en tieda kuka kumma poimisi omenat puista tai viinirypaleet koynnoksista.

      Jaa onko saantoja? Ei! Tyolomalaisten tyomarkkinat eivat minun silmaani noudata minkaanlaisia saantoja suuntaan tai toiseen! Mita tahansa saattaa tapahtua milloin tahansa, silla useissa tapauksissa tyosopimuksia ei koskaan luoda paperille asti! Kylla, kuulostaa alyttomalta ja sita se onkin. Itse olen tahan mennessa allekirjoittanut tyosopimuksen vain kahdessa tyopaikassa tahan mennessa.

      Poista