Rauha

Rauha, joka tekee kuitenkin levottomaksi.
En ole oikein osannut olla nyt, kun voisin nauttia työloman lomaosuudesta ihan hyvällä omallatunnolla.

Ajatus Eteläsaaren kiertämisen aloittamisesta niin sanotusti ihan vain turistina Nelsonin työrupeaman jälkeen rauhoitti mieltäni etenkin niinä työpäivinä, kun minun olisi pitänyt olla koko päivän ajan viidessä eri paikassa hostellialueella. "No kohta jatkan matkaa ja nautin edes hetken siitä, että voin vain olla." Mutta entä jos minä en kuitenkaan osaa vain olla?!

Päätin päättäväisesti olla selaamatta työpaikkasivustoja ja jatkaa työtöntä elämää ja kiertää Uutta-Seelantia vain turistina sellaisena olemisen tuottamista alkuhankaluuksista huolimatta.

Ja sitten tilanne muuttui jälleen odottamattomasti. Lähetin kolmen yön petivarauksen sähköpostitse erääseen Akaroan hostelliin ja sain hetken kuluttua varausvahvistuksen. Ja sitten sain myöhemmin samana päivänä samasta hostellista uuden sähköpostin, jossa minua pyydettiin työskentelemään majoitusta vastaan varaamikseni päiviksi ja muutamaksi päiväksi vielä siihen päälle. Mikä ettei jos töitä tarjotaan!

 ~

But what if I struggle being "just" a tourist? Hard life.

Use alternate route

182 kilometriä ja kolme tienvarresta poimintaa myöhemmin istuin saksalaisen liftauskaverini ja viimeisen kuskimme kanssa Christchurchin keskustan laitamalla sijaitsevassa kahvilassa. Kahvilan työntekijät pyysivät paidatonta, kengätöntä ja oikeaa paketissa olevaa jalkaansa linkuttavaa nuorta herraa pistämään paidan päällensä, mutta nuori herra sanoi unohtaneensa vaatteensa sekä muunkin omaisuutensa ystävänsä luokse. Noniin.

Christchurch, tuttavallisemmin Chch, on ollut minulle kaupunki, jossa minun olisi pakko pysähtyä voidakseni organisoida itseni kaupungin vieressä sijaitsevalle Banksin niemimaalle. Kuultuani kerta toisensa jälkeen muiden matkailijoiden nurinoita siitä, miten onneton ja alakuloinen Chch on, mielikuva tuosta epäonnisesta kaupungista oli saanut mielessäni jo niin järkälemäiset mittasuhteet, että kurkkua kuristi jo vain ajatuskin siitä, että minun pitäisi viettää ainakin yö tai pari jossakin niin ikävässä paikassa kuin Chch.

Ja sitten minä yllätyin hurjan positiivisesti! Minä näen Chchssa kehityksen, toivon, mukautumisen, idearikkauden ja kokeilunhaluisuuden. Katukuvassa näkee, että ihmiset ovat oivaltaneet ottaa ilon irti siitä, että paljon on pitänyt aloittaa ihan alusta. Niin konkreettisesti kuin henkisestikin. Ollaan luovia ja yritetään ja kokeillaan mahdollisuuksien mukaan.

Aikoinaan pahoin vaurioituneessa keskustassa sijaitseva Restart-niminen alue on korttelillinen kävelykadun molemmin puolin ripoteltuja kontteja, joiden sisällä on pankkeja, kahviloita, ravintoloita ja myymälöitä.

Toisella puolella keskustaa voi löytää hieman samankaltaisen alueen, Gap Fillerin. Olen valtavan ihastunut ihmisten tapaan täyttää uudelleen se tila, minkä maanjäristys kerran ravisteli entiseen tapaan käyttökelvottomaksi.

Minä en näe tämän päivän Chchia surullisena ja toivottomana vaan päinvastoin, kaupunkina, jossa on nyt mahdollisuus olla luova ja kokeileva.

Oransseista tötteröistä ja rakennustyömaita rajaavista aidoista tai itse rakennustyömaista ei saateta päästä eroon vielä pitkiin aikoihin, mutta rakennustyömaiden ympäristöä voi piristää pienelläkin panostuksella.

~

Christchurch, full of hope! Always think positive.

Vuoria ja valaita

Kaikoura on pikkuruinen kaupunki valtavan upeissa maisemissa meren rannalla. Kaikourassa on mahdollisuus nähdä valaita ihan rannikon tuntumassa ja onnistuinpa minäkin bongaamaan pari valasta rannalla istuessani.

Valaiden bongailun lisäksi noin 11 kilometrin kävelyreitti Kaikouran niemimaan ympäri tarjoaa hienoja maisemia ihasteltavaksi.

Nyt asuttamani hostelli on mahtava ja hostellissa asustelevat reissaajat myös! Eilisillan kohokohta oli shared dinner (sujuvasti suomennettuna yhteinen illallinen). Niin paljon niin hyvää ruokaa, ettei ole tosikaan!

Pääsinpä minäkin koettamaan
sushirullien tekoa!

Hieman tavallista koreampi
punajuurisalaatti.

Illallisen päätteeksi saimme vielä ihastella lähes hostellin piha-aidat palamaan sytyttänyttä tulishowta.

~

Lovely, beautiful and peaceful Kaikoura! All good!

Crazy house

Kesälomat ovat ohitse ja kiivilapsoset ovat käyneet jälleen koulutielle. Aamu aamulta on alkanut olla hämärämpää. Omenat ja luumut ovat kasvaneet hostellialueen viidakkopuutarhassa aina vain isompina joukkoina. Sesonkityöstä kiinnostuneille reissaajille olisi kohta paljon töitä niin omenatarhoilla kuin omenapakkaamoissakin. Minä sen sijaan olen päättänyt jatkaa matkaani ennen kuin kesä olisi mennyttä.

Vaikka työskentely hostellissa olikin melkoista vuoristorataa ja mukaan mahtui pari päivää, joiden päätteeksi olin valmis heittämään hanskat tiskiin ja vetämään lakin päähän, niin olin lopulta kuitenkin vähän allapäin ilmoittaessani työsuhteeni päättämisestä.

Työskenteleminen hostellin vastaanottotyöntekijänä tuossa välillä hullujenhuonetta muistuttavassa talovanhuksessa oli lopulta ihan valtavan hieno kokemus ja nuo melkein kaksi kuukautta ovat opettaneet minulle hurjan paljon. Vähän itsestäni ja vähän enemmän kaikenlaisesta ympärilläni.

~

What a crazy experience it has been to work as a receptionist in this hostel. Something to remember when I'm granny. But now it's time to move on again!

Ruokafestareilla

6. helmikuuta oli Waitangi-päivä. Tuona päivänä vuonna 1840 allekirjoitettiin Waitangin sopimus. Waitangi-päivä näyttäytyi minulle ristiriitaisesssa valossa, sillä lyhyesti ja karrikoiden sanottuna valkoisten ja maorien välisen Waitangin maanomistusta koskevan sopimuksen luominen ja toimeenpaneminen ei mennyt ihan niinkuin strömssössä. Sopimukseen livahti käännösvirhe ja tuon käännösvirheen vaikutuksien voidaan sanoa näkyvän Uuden-Seelannin yhteiskunnassa yhä. Waitangi-päivänä ei oikeastaan ole syytä juhlaan.

Nelsonissa vietettiin Waitangi-päivää kansainvälisyyttä juhlistaen. Valokeilassa olivat ruoat ympäri maailman. Kansainväliset ruokafestarit, täydellinen tapahtuma minulle, jota ruokiin liittyvät kysymykset kiinnostavat aika paljonkin! Eri puolilta maailmaa edustettujen ruokien lisäksi festareilla oli mahdollisuus maistaa maorien perinteisiä ruokia, kuten hangia ja eritäytteisiä uppopaistettuja leipiä sekä eri tavoin valmistettuja ja täytettyjä perunoita.

Hangi

Valmistumassa olevaa Hangia

Ruoan maistelun lisäksi festareilla oli mahdollisuus seurata erilaisia tanssi- ja lauluesityksiä.

~

Waitangi day and International Kai Food Festival.